Jos ajattelulle pitäisi mainita yksi vastakohta, se voisi olla valta.

Merkityksessä että valta on tavallaan se uni jota ihmiset näkee, tyyliin ne ei elä todellisuudessa, koska komentosuhteet täyttää niiden päät itsestäänselvyyksillä, ja jos jokin asia ei ole itsestäänselvä, se koetetaan kaapata kommennon piiriin väkisin. Pointti on tässä siinä, että vaikka alistettu (Hegelin renki) näkisi maailman enemmän oikein, isännälle riittää, että sen oma kosmos on ristiriidaton. Jotenkin tämä liittyy projektioon.

1.12.2014

En ymmärtänyt viimeistä lausetta enää ensi lukemalta itsekään. Huomautettakoon, etten ole koskaan lukenut psykologiatieteen sisäisiä kuvauksia koko projektiosta kuten muustakaan, vaan olen kuultuani tuosta termistä perusselvityksen ja sen osuvuuden maailman tietyn ilmiön kuvauksena omin silmin havaittuani alkanut tutkia sitä itse lisää omin ehdoin.

Tutkin nyt aihetta, ja löysin vanhasta blogikommentista tämmöisen sepustuksen tuosta itse hahmotellusta käyttötavasta:

"Pitäisi kuitenkin käsittää, mitä tuo projektio tarkoittaa. Ei esim. "itseen kohdistuvaa kritiikkiä" voi klassisessa mielessä "projisoida". On hirmu yleistä, että ihmiset luulee, että projisoida = "heittää jollakin väitteellä". Oikeasti se on teonsanana merkitykseltään lähempänä jotain sellaisia kuin "peilata", "heijastaa", mutta siten, että ilmiön varsinainen merkitys on henkilön tai ryhmän kyvyttömyydessä käsitellä jokin ristiriita itsessään, minkä vuoksi hän pyrkii luomaan olosuhteita, joissa toiset voivat "kantaa" todellisuuden sietämättömän osan."

Avain lienee tuo "pyrkii luomaan olosuhteita, joissa toiset voivat "kantaa" todellisuuden sietämättömän osan".

Eli alkuperäinen merkintä pyrki sanomaan, että ajattelussa tuosta pitäisi päästä eroon, anarkistisemmille vesille.