sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

tunteiden ja tiedon geometriaa

Aikamme ihminen ei hymyile niinkään ystävällisyydestä tai onnesta, vaan sulasta kauhusta emotionaalisen kalvinismin peilisalissa: mikä näyttää pälle päin vuorovaikutukselta, onkin vain yritys todistaa itselle oma taivaspaikka. - Sama taitaa koskea muun muassa kauneutta ja matkustamista.

*

Entisaikojen kidutuksia, teloituksia ja jopa sotimista voi tarkastella paitsi ilmeisinä subjekti-objekti-tason moraalisina epäonnistumisina, toisaalta kolmioksi täydentämällä myös informatiivisesti eksotermisinä reaktioina. Niillä saattoi olla esimerkiksi piilevä lääketieteellinen funktio. 

*

Joillain kun on joskus niitä vuosikymmenteemabileitä, joissa voi pukeutua tietyn etäistyksen varjolla muodista poikkeavasti, esimerkiksi tavoilla, jotka ideologia muuten kieltäisi: nykyään koko kulttuuri on tuota. Kaikki käy, kunhan edessä on teemabiletyksen nuottiavain. Kääntäen: "someskandaali" on yksikäsitteisen ironiavarauksen pois jättämisestä rankaisemista.

*

Näistä nykyisistä miehittämättömien rakettien laukaisujen epäonnistumisista: talousjärjestelmämme puitteissa ei voi nähdä, onko räjäytys tehty mahdollisesti tahallaan. Ehkä lafka onkin sijoittanut informaatiovirtoja hallitseviin yhtiöihin ja hakee tuottoa oman fasadimoduulinsa tuotekehittelyn tuloksia tuhoamalla.

*

Valitus siitä, että x prosentin verotus vie työmotivaation. Voidaan korjata ainakin se ajatusvirhe, että ihmisen bruttotulot olisivat "omaa". Enemmänkin yhteiskunta läänittää toimintansa kannalta tärkeän hankkeen instituutioverkostonsa ulkopuolelle siten, että verot ovat eräs ulkoistamisen ehdoista.

*

Kuolleen puolison manan ilmeinen siirtyminen eloonjääneseen. Tasapainottavampi kuolee ensin, hänen suurempi alttiutensa entropialle jää leppoistamaan sitkeämmän elämää.