poissaoloja

Olipa kerran kaukana kaukana maailma, joka koostui tunnelmista ja tilanteista. Ei esimerkiksi tilisiirroista ja oikeuksista.

*

Urheilu on olemassa ironian pelon kiertämiseksi. Urheilijat paiskaavat pelin jälkeen kättä kiitokseksi, ettet vittuillut. Sama sodissa.

*

Syy nuorten viisauteen: vanhetessaan ihmiselle käy koko ajan sietämättömämmäksi, ettei ole sittenkään löytänyt sellaisenaan muille luonteille ja sukupolville sopivaa taikakaavaa.

*

Metsästän ja keräilen metropolissa. Erämaa ilmenee minulle valon lankeamiskulmien johdatuksena kadunkulmissa ja liikennemerkeissä.

*

"Voiton promenadi" ja mitä näitä on - mikä latteus-passio! Jo Häviön promenadi toisi tasapainoa, Kasvun kehätie viisautta.

*

Muistojen vesipylvään alla, valtameren pohjalla. Pyrin haurastumaan niin ohueksi, että saan ympäristön sisään suoniini. Tekemään ja olemaan mahdollisimman vähän, jottei tämä arvokas elämä vain menisi hukkaan.

*

Kokoaisi tunne-elämän Poirot'na ihmiset yhteen huoneeseen kertomaan, kenestä ovat elämissään oikeasti välittäneet. Jo rehellisyyden yritelmät olisivat mielenkiintoisia. 

* 

Huono omatunto harpun soittelusta paskanvalmiin maailmamme kaltereilla. Sitä tarkoittaa "niin kauan kuin ei vahingoita muita".

*

Kaksi ihmistä voi kuiskia toisilleen kirkkaassa päivänvalossa keskellä kävelykatua. Ei se vaadi muuta kuin ensikertalaisuuden keskinäisessä epäintiimiydessä.

*

Viha on tuulen ujellusta sen kaarnalaivan purjeessa, jolla epätoivoinen laittaa viestiä turhauttajalleen.