Katselin dokkarin Boeingin 747:n eli maailman ikonisimman lentokoneen ("Jumbo Jet") valmistamisesta. Ne tyypit oli, kun ne rakensi vasta teitä tuotantolaitoksen pystyttämisestä varten metsään, että ei tää voi olla, että tämmöistä maailmassa edes voi olla olemassa, mitä me ollaan täällä tekemässä. Ilman tietokoneita ne joutui joillain fläppitauluilla siellä pitämään kirjaa miljoonista nauloista hirveässä kiireessä, ja ne oli tekemässä jotain, siis sen kokoista ja funktioiltaan sellaista konetta kaikkien koneiden - ei vain lentokoneiden - joukossa, mitä ei ollut koskaan aiemmin ollut. 
 Siinä oli jotenkin tosi ristiriitaiset tunteet seuratessa, että onko tämä hyörivä porukka kasa saastuttavia ja itsetuhoisia ja koko maapallolle vaarallisia oidipaalisia termiittejä, vaiko sittenkin uskomattomia romantiikan alan sotureita, jotka pystyy mihin vain kokeillakseen, miltä tuntuu tehdä jostain unestaan totta.

19.9.2014