tšekkiläinen cowboy

Slaavilaisuuden ja kantrin/kauboi-aatteen sotkeminen tuottaa automaationa surrealistisen elämyksen. Sielun veljien lyriikka "ei puolalainen kauboinainen kakkua saa" mm. saa kokemukseni mukaan kenet tahansa repeämään, kun sen hoilaa sille ensimmäisen kerran.

Jotenkin jostain kumman syystä tsekki on ehkä kukaties melkeinpä kaikista kaikkein surrealistisin maa ja kieli kauboiestetiikkaan. Jotenkin tulee semmoinen olo, että tsekkiläinen kauboi kuolisi dehydraatioon jo ennen kuin se ammutaan, koska sen leilissä olisi kaljaa. Tai jotenkin tsekkiläinen erämaa, jonka keskellä kohoaa sellainen "Juottola kolmelle kaktukselle". Lisäksi hevonen tulisi hulluksi jo reilusti ennen auringonlaskua. Eikä yksinäisyydessä voisi vittuilla ja pilailla. Summa summarum, Keski-Euroopan tuntemukseni valossa ja nojalla tsekkiläinen kauboi on yksi suurimmista mahdollisista oxymoroneista.

28.10.2014