Olen tullut joskus miettineeksi sellaisen salomolaisen riidanratkaisun mahdollisuutta, että julistaisi oikeassaolijaksi sen osapuolen, jolle ajatus toisen kanssa rakastelemisesta (tai läheisyydestä muuten) on vähemmän vastenmielinen. Tässä on ainakin jonkin verran syvempi pointti kuin se rienaus, jolta tämä äkkiseltään saattaa kuulostaa: riidan teema on tavallaan puhtaampi sille, joka ei yritä käsitteillä torjua toista. Näin siis, kun ilmiriitaan ollaan jostain syystä päädytty.

*

Se että seksinnälässään voi toimia enemmän oikein ei välttämättä edes johdu siitä että silloin farisealaisuuden väistää, vaan se voi tulla siitä, että ihmisen korkein hyvä on keskinäinen läheisyys, kun taas ideologinen ihminen on nimenomaan tuon tärkeimmän suhteen invalidi, siihen pisteeseen, että jopa henkisellä tasolla sen ympärillä on ainakin jonkin korkuinen muuri. 
 Tämä asia on näin jotenkin niin perustavan suoraan, että lähes kukaan ei näe tätä. Mutta jotkut yksittäiset kyllä näkevät.

3.6.2018/2.12.2016