lauantai 2. kesäkuuta 2018

Hyvä ystäväni aikanaan pohti, että D. Hašekin hyvyys jääkiekkomaalivahtina perustuu haluun olla ei suinkaan parempi kuin muut vaan absoluuttisen Hyvä - parafraseeratakseni: jatkaa Jumalan luomistyötä jääkiekkomaalivahtiuden puolelle. Tämä on mielenkiintoinen kela, koska tosiaan vaikuttaisi, että punavihreydessä on hivenen lipsumassa suksi tässä nimenomaisessa mielessä farisealaisuuden puolelle: esim. siinä missä vegaani tai eläinoikeushenkinen voi olla varmaan sitenkin, että ihmisen ongelmallinen suhde muuhun luomakuntaan nousee vilpittömäksi teemaksi, oli henkilö sitten sekaani tai vekaani, niin on myös paljon näitä, jotka selkeästi feilaavat karkeasti itse asettamansa rimat, jolloin väkisinkin tulee mieleen, että onko moraalilla oikeastaan mitään tekemistä omien tunnemaisemien kanssa, ja että onko sittenkin kyse pakosta tehdä jotain, mistä arvelee, ettei kaikilla ole kyseisiin kysymyksenasetteluihin syystä tai toisesta varaa. Jotenkin tämä tietty kiusaamisen kulttuuri. Tiedetään, miten toiset ajattelee, mutta evätään empatia, ja sen sijaan vittuillaan. Tämä ei tietysti karkeimpia juntteja vapauta vastuusta, mutta piirtää ehkä esiin määrätyn komplementäärisyyden.

12.10.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti