Jotenkinhan maailman ja minkä tahansa siitä muodostetun kuvan välillä on jokin jännite, jota foliohattuhenkiset perfektionismissaan inhoaa.

Todellisuus ei voi virrata meidän aisteista sellaisenaan sisään, ja vaikka voisikin, törmättäisiin aina uudelleen siihen, että meidän tajunnalla on muitakin funktioita kuin todellisuuden piirto. On yksilöiden väliset heitot ja aika nyt ainakin. Tajunnan pitää silloittaa näitäkin. Tämä tuo muassaan tiettyjä huumorinsukuisia ilmiöitä, kuten banaliteetin ja tylsyyden tajua, jota foliosakissa on verraten vähän.

Foliohattujen suuri unelma ei ole niinkään vallasta vapautuminen tai totuuden paljastaminen vaan nimenomaan ikuinen karnevaali. Jatkuva ratkaisevalla hetkellä elo.

7/7/2017