harmaa

Harmaa riisuu ihmisestä kaiken karkaamisen tahdon. Harmiton tihkusade jättää elämän silleen, kasvattaa sitä juuristaan. Harmaa rakentaa siltoja epätoivon eri ulottuvuuksiin ja muunnelmiin. Silloin on turvallista ja mukavaa kävellä.

*

Jo kauan sitten sama harmaus, kuljin siinä ujona ja arkana, huonoin varustein, reikiä elämän aitauksessa etsien. Elämään kuuluvuuden tunne nollautuu uudelleen ihmeellisen tasaisesti. Kun suljen oven perässäni, tunnen, että olen lähdössä eri suuntiin, vähän kuin näkymätön puoleni halauaisi sanoutua irti kaikesta mitä minulle tapahtuu. Raskas sateenjälkeinen vesipisara valuu hetken ennen putoamistaan. Olet tällainen, älä yritä yhdistäytyä äläkä ryhdistäytyä. Ei tämän sumuverhon läpi ole kulkua.

*

Mohkuranmalliset kenkäni kuljettavat minua kuin veneet, äyskäröin sadevettä hiuksistani. Harmaudessa kaiken yhdistää sanaton solidaarisuus. Harmaa on pysäyttänyt maailman oikut, yllätykset jonottavat kiltisti vuoroaan. Näin lempeästi haavoitettuna olo on turvallisempi kuin ilman.