poirot

Kommunikaatiosekvenssi ystävän kanssa, töissä:

- "Älä siirrä kaappeja jos on ikkunan eessä. Ne menee rikki."

- "Mahdun sinne taakse ja voihan niitä siirtääkin varovasti. Se on välillä kivaakin tehdä vähän kuin muuta työtä välillä..."

- "Sä voit myös masturboida. Sekin on muuta työtä."

Tästä jotenkin pystyy "kirjailijahenkisenä" tajuamaan, että tuo ajatuspomppu on niin iso, että siinä täytyy olla joku taustoittava ajatussilta, ja tänään jotenkin mietin, että siinä on tuommoinen sähköpiiri:

a) "tärkeintä on raha. tärkeintä on ettei kaappi mene rikki. en luota tuohon niin paljoa. riski on liian suuri"

b) aggressio "uhkaa" kohtaan taipuu passiiviaggressioksi, koska läheiselle ihmiselle ei voi ilmentää vihamieltä suoraan joutumatta tunneristiriitaan

c) passiiviaggressio ilmenee kiroilun tyyppisenä ulosantina, jossa mieleen tulee jotain, mitä lapsena opetettiin vihaamaan ja pelkäämään, esim. nyt, tadaa, seksi

d) ns. faattisen eli yhteyttäpitävän viestinnän lakien mukaan asiaankuulumaton tunne "naamioidaan" käyväksi eleeksi sosiaalisessa todellisuudessa huumorin, läpänheiton keinoin.

Luulen että joku X näkee maailman pelkästään tällaisena. Sitä ei naurata vitsit, koska se keskittyy siihen kauheaan ja tukahtuneeseen takana, eikä näe sitä työtä jota tuossakin on kuitenkin periaatteessa jo tehty (eli sosiopaattinen ele on monessa suhteessa joviaalimpi kuin vaikka semmoinen mykkä aggressio joka on Suomessa vielä tyypillisempi).

26.5.2015