kypsymisiä
Runoilijan varhaisempi kypsyminen on varhaista kypsymistä siihen, että maailmassa on mysteerejä - enemmän mysteerejä kuin kulloinenkin elämänmuoto havaitsee tai antaa oikeuden havaita.
Prosaistin myöhäisempi kypsyminen on kypsymistä siihen, ettei maailmassa ole mysteerejä - ainakaan niin paljon kuin nuori mystikko olettaa tai antaa oikeuden havaita.
Proosa on kasvamista diplomaattina oloon mysteerin ja banaalin välillä.
11.5.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti