virheen yleisen kaavan etsintää
Harkitsen kirjoittaa "saata järjestelmä toimintatilaan", kirjoitankin lopulta ”aseta järjetelmä toimintatilaan”.
S puuttuu jälkimmäisestä järjestelmä-sanasta siksi, että aikaisempi joko-tai tyyppinen valintatilanne hautasi alitajuntaan s-kirjaimen hylättynä valintana.
Nopeasti näppäillessäni tunsin vielä seuraavankin sanan kohdalla, että tarve painaa s-näppäin pohjaan ”on mennyt ohi”. Tämä transformoituu mielessä eräänlaiseksi s-näppäimen aavekäytöksi: kuvittelen, että "se-ja-se asia on tapahtunut", vaikka tosiasiassa se on nimenomaan jättänyt merkitsevästi tapahtumatta itse luomillani ehdoilla.
2012
Erikoista, ettei tuo koske suoraan korvaavan sanan ("aseta") s-kirjainta. Jos katsoisi näppäilytekniikkaani
tarkkaan, tuohon voisi varmaan selvittää syyn.
Yleinen näppäilyvirhehän on siirtyä mielessä kesken jonkin sanan kirjoittamisen seuraavaan eli tehdä virhe
jo ensimmäisessä niistä sanoista, jotka virheenteon prosessi puurouttaa toisiinsa.
Tässä tapauksessa muodostuu siis tavallaan 'pseudokongruenssi', kieliopillisesti motivoitumaton kielellinen
'sointu'. (Humalainen ihminen tekee näitä myös puheessaan.) Esimerkiksi viimeisen kirjaimen kohdalla
voi lyödä pohjaan seuraavan sanan viimeistä kirjainta vastaavan näppäimen. Tässä mielessä virheissä on
tiettyä järjestelmää ja kauneutta, ja niitä pitäisi kunnioittaa paljon nykyistä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti