keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

julkkiskohtaaminen

Taisin kohdata Sofi Oksasen lipumassa kotikadullani. 

Paitsi että tunsin julkisuuden elleipä virallisuuden tai jopa itselleni saavuttamattomissa olevan menestyksen tuulahduksen, mietin myös tiettyä eroa toisesta suunnasta: itse saan kävellä länsimaiden keskiluokan kultturisena Kain-lapsena täysin inkognito, alistuneessa synkkyydessä, joka ei poikkea Kallion perusmeiningistä mitenkään muuten kuin päällystakin (sic) suhteellisen tyylikkyyden osalta, sellaisena päivänä kun nyt sattuu huvittamaan pukeutua tyylikkäämpään takkiin.

Sofi on eräänlainen Abel, tai mikä onkaan naispuolinen Abel, Abla, hepreaksi ehkä Ablit. Kuitenkin: savu nousee suoraan ideologian taivaalle. Sofin tapa niputtaa kaikki inhuuden muodot (venäläiset, miehet jne.) on niin tyrmäävän tehokas, että siinä kokee jonkinlaista henkisen hatunnoston tarvetta, ja huomaa kuin puolihuolimattomasti alkavansa nieleskelemään sisimmissään, itseltään salaa, vähän kuin nyrkkeilijä punnituksessa.

Kieli sipaisee ienrajaa, jossa maistuu sipuli - tuo eines, joka nousi Puhdistuksessa itäisen raakalaismaisen laatutiedottomuuden symboliksi. Sipulin haju oli "Iivanan haju". Sipuli on myös aika normaali elintarvike kulutettavaksi 500 euron bruttotulojen¹ vallitessa jopa nyky-Suomessa.

1.4.2015

¹) ani harvoin ovat tuloni jääneet oikeasti tuohon kokoluokkaan, juuri tuo kuukausi oli poikkeuksellisen kehno.
"Toisen menestys ei ole keltään tai mistään pois."

Sanovat, ja nukkuvat 6 tuntia yössä.

6.6.2018

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Luulenpa, ettei Vihreiden suosion kasvu kerro mistään sellaisesta, että ihmisiä kiinnostaisi pelastaa luonto.

Pikemminkin cityneurootikkoja kiehtonee Vihreissä nimenomaan kytkös entistä vastuuttomampaa ja identiteettipoliittisempaa elämää lupaavaan uuteen teknologiaan. Kolmas testamentti: mahdollisuus tuomita muiden ihmisten enemmistö samalla kun luulee olevansa Hyvä.

Vihreyden pointti on vääntynyt ajat sitten täydellisen metapoliittiseksi, ja luultavasti nuoria koulutettuja naisia kiehtoo siinä sisältöä enemmän itse muoto: vihreyden totaalinen itsepetoksellisuus resonoi feminiinin yksiavioisuusperversion, tai jopa sitäkin yleisemmän tason neurastenian kanssa.

Neuroosinvaraiset moraaliteot ovat eräänlaisia lepyttelylahjoja Afroditelle.

5.6.2018
troija

Jotenkinhan poliittisen naissubjektin muodostumisen myötä (maailmansotien jälkeen) poliittiselle kartalle on tullut samalla troijan hevosena huono itsetunto subjektipositiona. Sillä ratsastaminen ja sen pakkohuomiointi.

4.3.2015
Merkillepantava anekdootti tuhrimisen historiasta: totalitarismeissa (Stalin, Hitler) tuhrijoita, esim. nimettömiä yleispersoonan taakse kätkeytyviä ("Kilroy was here") luultiin agenteiksi.

Kirjoitan tämän vielä auki: Kilroy-tägin pointti oli osallistua meemiin ennen kuin sana oli edes keksitty. Stalin ja kumppanit pelkäsivät ilmeisesti täysin tosissaan, että kyseessä on joku agenttiverkosto. Tätä sietää ehkä hieman jopa pohtia.

12.3.2015
Kaiken sen alla, että taloutta hoidetaan irrationaalisesti ja ihmisten turmioksi, on vielä se, että se on ylimalkaan ihmisten alhaisimpia viettejä kutittava taikauskoinen järjestelmä verrattuna ihmisyyden eräänlaiseen kokonaispotentiaan. Vaikka kaikilla menisi lujaa taloudessa, se ei vielä takaisi, että esimerkiksi dionyysinen komponentti pääsisi sieltä pinteestä pois. Samoinhan reilu kilpailukin on vain kilpailu jne. Nämä siis reunamerkintöinä kysymykseen siitä, miksi rehdin talousjärjestelmän rakentaminen näyttää niin paljon vaikeammalta kuin esim. kuukävely.

21.3.2015
Eräs piirre kansalaiskeskusteluissa on se, että ihmisillä on yleensä yksi piilevä pääagenda, jonka puitteissa ne näkee aivan kaiken. Ihmiset voi puolustaa maailman pahuutta vastaan mm. lemmikin aineenvaihduntaa, sijoitetun pääoman tuottoa tai aivan mitä vain tuolta ja muilta väleiltä.

25.3.2015